Pelto

Hyvän sadon tuottaminen vaatii hyvän pellon kasvukunnon, tehokasta ravinteiden hyväksikäyttöä ja toimivan ravinteiden kierron. Maan kasvukunnosta huolehtiminen monipuolisesti on tärkeää ja samalla huolehditaan myös ravinteiden säilymisestä viljelykasvien käytössä.

Pellon kasvukunto ja maan rakenne

Maan hyvä kasvukunto on avainasemassa maatalouden ravinnepäästöjen hallinnassa. Se edellyttää toimivaa kuivatusta ja hyvää peltomaan rakennetta. Pirkanmaalle tyypilliset hiesumaat ovat erityisen alttiita rakennevaurioille ja tiivistymiselle.

Hankkeessa selvitettiin erilaisia tapoja parantaa maan kasvukuntoa. Hankkeen aikana tehtiin kerääjäkasvien havaintokokeita pirkanmaalaisilla maatiloilla vuosina 2016-2018 ja kesällä 2017 tehtiin pienimuotoinen maatilakoe typen jaetusta lannoituksesta. Tämän lisäksi järjestettiin tapahtumia, missä viljelijät pääsivät tutustumaan käytännössä mm. maan syväkuohkeutukseen.

Yhteenveto jankkuroinnista

Kerääjäkasvien havaintokokeet

Kerääjäkasvien havaintokokeita toteutettiin hankkeen aikana neljän eri viljelijän tilalla, yhteensä kahdeksalla eri lohkolla. Havaintokokeista saatujen kokemusten perusteella on koostettu toimintamalli kerääjäkasvien viljelyä varten. Lisäksi alla löytyy kerääjäkasvien havaintokokeiden tulokset jokaiselta vuodelta.

Toimintamalli, Kerääjäkasvien viljely

Kerääjäkasvien havaintokokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Kerääjäkasvien havaintokokeiden yhteenveto vuodelta 2017

Kerääjäkasvien havaintokokeiden yhteenveto vuodelta 2018

Vuoden 2018 kerääjäkasvikokeista voi lukea lisää myös blogista.

Ravinteiden kierrätys ja hyväksikäyttö

Maatiloilla ravinnepäästöjä voidaan vähentää tarkennetulla lannoituksella, karjanlannan ravinnesisällön täysimääräisellä hyödyntämisellä ja aidon talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäämisellä nykytasosta n. 20 - 30 prosenttia.

Työtehoseura tutki hankkeessa lantalogistiikkaa hämeenkyröläisen lantaurakoijan avustuksella. Lietelannan kuljetus on hankkeen lantalaskurin mukaan kannattavaa 5–10 kilometrin etäisyydelle nykyisillä mineraalilannoitteiden hinnoilla. Kannattavuutta laskettaessa tulee huomioida, mikä on lannassa tuleva ravinteiden määrä suhteessa kasvin tarpeeseen. Separoinnilla (ruuvikuivaimella) ei saada merkittävää hyötyä lantalogistiikkaan. Separoinnilla voidaan saavuttaa kuitenkin muita hyötyjä. Lantalaskuri löytyy Työtehoseuran sivuilta (julkaistaan joulukuun lopulla 2018).

Toimintamalli, lannan käytön tehostaminen, (TTS)

Ravinteiden käytön hyötysuhteen parantamista pohdittiin hankkeessa typpilannoituksen tarkentamisen kautta. Kesällä 2017 tehtiin pienimuotoinen maatilakoe typpilannoituksen jakamiseen liittyen.

Toimintamalli, typen jaettu lannoitus

Typen jaettu lannoitus, havainnot pellolta

Ulkomaan opintomatka Ruotsiin

Hanke järjesti opintomatkan Ruotsiin kesäkuussa 2018. Kahden päivän tehokkaalle opintomatkalle osallistui yhteensä 19 henkilöä. Matkalla vietettiin yksi päivä Borgebyn peltopäivillä ja toisena päivänä vierailtiin kahdella kestävään kehitykseen panostavalla maatilalla.

Matkaraportti, Ruotsin opintomatka

Lähtölaskenta kasvukauteen 2018

Keväällä 2018 Tampereella järjestettiin viljelijöille tilaisuus, jossa valmistauduttiin tulevaan kasvukauteen. Tilaisuudessa käsitellyt asiat ovat ajankohtiaisa jatkossakin, täältä löytyvät materiaalit.

Varautuminen sääriskeihin, Kaisa Pethman

Salaojituksen edut, Janne Pulkka

Maatilan johtaminen, Jarmo Keskinen

Kevään kylvömuokkaukset, Hannu Mikkola

Hometoksiiniriskin pienentäminen, Milla Välisalo

Arjen voimavarat, Maija Pispa

 

Jaa

Ota yhteyttä

Palvelut