Pelto

Hyvän sadon tuottaminen vaatiihyvän pellon kasvukunnon, tehokasta ravinteiden hyväksikäyttöä ja toimivan ravinteiden kierron. Maan kasvukunnosta huolehtiminen monipuolisesti on tärkeää ja samalla huolehditaan myös ravinteiden säilymisestä viljelykasvien käytössä.

Pellon kasvukunto ja maan rakenne

Maan hyvä kasvukunto on avainasemassa maatalouden ravinnepäästöjen hallinnassa. Se edellyttää toimivaa kuivatusta ja hyvää peltomaan rakennetta. Pirkanmaalle tyypilliset hiesumaat ovat erityisen alttiita rakennevaurioille ja tiivistymiselle.

Kuivatuksella luodaan ympäristöä säästävän ja tuottavan viljelyn edellytykset. Pelloilta vesistöihin tulevasta ravinnekuormasta merkittävä osa johtuu ojien huonosta kunnosta. Maan rakenne paranee vain, jos kuivatus toimii. Yhdessä heikon rakenteen kanssa eloperäisen aineksen vähyys voi välillisesti rajoittaa sadon muodostusta ja laskea lannoituksen hyväksikäyttöastetta. Eloperäisen aineksen lisääminen maahan vilkastuttaa pieneliötoimintaa, parantaa ravinteiden pidätyskykyä, maan mururakennetta sekä pellon vesitaloutta.

Hankkeessa selvitettiin erilaisia tapoja parantaa maan kasvukuntoa. Hankkeen aikana tehtiin kerääjäkasvien havaintokokeita pirkanmaalaisilla maatiloilla vuosina 2016-2018 ja kesällä 2017 tehtiin pienimuotoinen maatilakoe typen jaetusta lannoituksesta. Tämän lisäksi järjestettiin tapahtumia, missä viljelijät pääsivät tutustumaan käytännössä mm. maan syväkuohkeutukseen.

Kerääjäkasvien havaintokokeet

Kerääjäkasvien havaintokokeita toteutettiin hankkeen aikana neljän eri viljelijän tilalla, yhteensä kahdeksalla eri lohkolla. Havaintokokeista saatujen kokemusten perusteella on koostettu toimintamalli kerääjäkasvien viljelyä varten. Lisäksi alla löytyy kerääjäkasvien havaintokokeiden tulokset jokaiselta vuodelta.

Toimintamalli, Kerääjäkasvien viljelyn tehostaminen

Kerääjäkasvien havaintokokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Kerääjäkasvien havaintokokeiden yhteenveto vuodelta 2017

Kerääjäkasvien havaintokokeiden yhteenveto vuodelta 2018

Ravinteiden kierrätys ja hyväksikäyttö

Maatiloilla ravinnepäästöjä voidaan vähentää tarkennetulla lannoituksella, karjanlannan ravinnesisällön täysimääräisellä hyödyntämisellä ja aidon talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäämisellä nykytasosta n. 20 - 30 prosenttia. Työtehoseura tutki hankkeessa lantalogistiikkaa hämeenkyröläisen lantaurakoijan avustuksella.

Toimintamalli, lannan käytön tehostaminen, (TTS)

Ravinteiden käytön hyötysuhteen parantamista pohdittiin hankkeessa typpilannoituksen tarkentamisen kautta. Kesällä 2017 tehtiin pienimuotoinen maatilakoe typpilannoituksen jakamiseen liittyen.

Typpilannoituksen tarkentaminen, yhteenveto

 

Jaa

Ota yhteyttä

Palvelut