Elisaari lumoaa tammimetsällä ja mummolan maisemilla

Elisaaren matkailuyrittäjille maisema on elinehto, joka tuo toimeentuloa koko paikkakunnalle (Kuva. Minna Nurro).

Uusimaa ei ole pelkkää kaupunkikulttuuria. Suomen asutuin maakunta tarjoaa myös monipuolisia maisemaelämyksiä: viljeltyjä jokilaaksoja, vanhoja ruukkimiljöitä, jyhkeitä kivilinnoituksia ja omaleimaista saaristoa. Elisaaren matkailuyrittäjille maisema on elinehto, joka tuo toimeentuloa koko paikkakunnalle.

Uudellamaalla ei tarvitse lähteä kauas lumoutuakseen maisemasta. Maakunnassa sijaitsee yhteensä 11 valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltua maisema-aluetta, joista tunnetuin lienee Suomenlinna. Muita ovat esimerkiksi Fagervikin ja Fiskarsin ruukkialueet Raaseporissa sekä monet jokilaaksot, kuten Vantaan- ja Porvoonjokilaaksot.

Maisema-asiantuntija Auli Hirvonen Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisista toteaa, että Uudenmaan alue on asutettu varhain ja maiseman kerrostuneisuus on suurta, eli eri aikakausien jäljet näkyvät maisemassa.

– Uudenmaan arvokkailta maisema-alueilta on löytynyt paljon muinaisjäännöksiä, ja keskiaika näkyy linnoissa ja kylissä. Myös vanhoja kartanoita on runsaasti. Sisämaahan verrattuna ainutlaatuista on vahva saaristolaiskulttuuri, hän taustoittaa.

Maisema inspiroi yrittäjiä

Maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä Uudellamaalla on lähes 300. Yksi niistä on Elisaaren ulkoilualue, joka sijaitsee Inkoon edustalla Älgsjölandet-nimisellä saarella. Maisemallisesti hyvin säilyneellä saaristoalueella yhdistyvät ainutlaatuiset luontoarvot ja historia.

Elisaaren maisemiin ihastuivat purjehdusretkillään myös Pentti Järvinen ja Sari Komulainen, jotka vuodesta 2013 lähtien ovat pyörittäneet yrittäjinä alueen vierasvenesatamaa ja rantakahvilaa. Maisema on heille yritystoiminnan inspiraation lähde: se merkitsee paikkaa, josta voi löytää harmonian ja rauhan. Saman mahdollisuuden he haluavat tarjota asiakkailleen.

Järvinen kertoo, että Elisaaresta tekee erityisen luonnonvarainen tammimetsä, jonka ikä lasketaan sadoissa, ehkä jopa tuhansissa vuosissa. Alueen luontoa on helppo havainnoida muutaman kilometrin pituisella luontopolulla.

– Lisäksi Elisaaressa on vanhaa aarnimetsää, ja läheisen Bovikin luomutilan karja laiduntaa alueella. Luontopolulla saattaakin tulla kyyttölehmä tai suomenlammas vastaan, hän kuvailee.

Yksi ravintola, ei yhtään autoa

Menneinä aikoina Elisaaren asukkaat ovat saaneet elantonsa maanviljelystä, kalastuksesta ja luotsitoiminnasta: saariston läpi kulkee yhä syvä laivaväylä, jota purjehdittiin jo 1200-luvulla. Elisaaressa toimi 1700-luvulla Ruotsin kuninkaan telakka, ja vallanpitäjien vaihduttua myöhemmin alueella vieraili Venäjän tsaari Aleksanteri III vaimonsa Maria Fjodorovnan kanssa. Etenkin keisarinna oli ihastunut Barösundiin ja Tammisaaren saaristoon, jossa keisarin laivasto vieraili useita kertoja.

Helsingin kaupunki osti Elisaaren 1960-luvulla virkistysalueeksi helsinkiläisille, mutta nykyään alue on avoin kaikille toukokuusta syyskuuhun. Elisaaressa on leirintäalue ja vaatimattomia vuokramökkejä sekä jonkin verran yksityisiä mökkejä. Autoja ei ole yhden yhtä, sillä Älgsjölandet-saareen pääsee vain veneellä.

Tasokas ravintola saaresta sen sijaan löytyy: kesäravintola Mellangårdin menusta vastaa lähi-, luomu- ja villiruoasta makuelämyksiä loihtiva keittiömestari Markus Maulavirta. Saaren sisäosassa sijaitseva ravintola toimii viehättävässä puisessa kartanossa, joka on rakennettu vuonna 1902.

– Joku asiakas sanoi kerran, että näkymä on kuin mummolan maisema, kun laiduntavat lehmät ja lampaat osuivat kartanon läheisyyteen, Sari Komulainen hymyilee. 

Mukavia muistoja kaukaisesta lapsuudesta tuo monien mieleen myös lossi, jolla on kuljettava matkalla kohti Elisaarta. Lossi ylittää kapean salmen mantereelta Barösundiin, josta on vielä siis veneiltävä Älgsjölandetin puolelle. 

Vanha koulu houkutteli

Viime vuonna Järvinen ja Komulainen laajensivat matkailuyritystoimintaansa ja avasivat lossirannan tuntumaan Barösundiin Villa Sofia -nimisen majatalon. Se on remontoitu Barnabon vanhasta saaristolaiskoulusta. Idea lähti liikkeelle Elisaaren asiakkaiden esittämästä toiveesta saada alueelle myös vähän tasokkaampaa majoitustilaa.

Urakkaan ei lähdetty hetken mielijohteesta. Remonttitaitoinen Järvinen oli monesti tyhjän vanhan koulun ohi kulkiessaan pohtinut, mitä komealle rakennukselle mahtaa tapahtua. Kun se sitten vuonna 2017 tuli myyntiin, houkutus kävi ylivoimaiseksi. Puoliso vastusti aluksi Järvisen ajatusta vanhan koulun hankinnasta, mutta puolen vuoden vakaan harkinnan jälkeen he päätyivät ostamaan ja remontoimaan koulun.

Villa Sofia majoittaa nyt matkustavaisia kahden hengen huoneissa. Siellä järjestetään myös erilaisia retriittejä sekä paikallisille asukkaille avoimia keskusteluiltoja.

Luonto tarjoaa paljon mahdollisuuksia

Villa Sofian ja Elisaaren asiakkaiksi toivotaan sekä suomalaisia että ulkomaisia matkailijoita. Sari Komulainen lainaa Visit Finlandin strategiaa ja toteaa, että he haluavat tarjota luonnollista luksusta ja harmoniaa, johon liittyvät tärkeinä tekijöinä maisema ja luonto.

– Haluamme auttaa asiakkaita nauttimaan luonnosta turvallisesti ja sitä kunnioittaen, hän korostaa.

– Kukaan ei kuitenkaan tule saaristoon pelkän majoituksen takia, vaan vierailijoille tarvitaan myös jotain ohjelmaa. Sen takia teemme paljon yhteistyötä alueen muiden pienyrittäjien kanssa, esimerkiksi luonto-oppaiden, venetaksien ja kalastajien, Pentti Järvinen listaa.

Yksi yrittäjäpariskunnan toiminnan kulmakivistä onkin luoda lisää toimintaa ja toimeentuloa koko kylälle yhdessä muiden paikallisten kanssa. Järvisen ja Komulaisen puheissaan vilahtelee lukemattomia kehittämisideoita, jotka kumpuavat saariston upeasta maisemasta: luontokursseja, villiruoan hyödyntämistä, erilaisia eräretkiä sekä marjastus- ja sieniretkiä. Kaikkia niitä yhdistää luonnon kunnioittaminen.

Hanke tekee maiseman arvoa näkyväksi

Maa- ja kotitalousnaisten Kylään maisemaan -hanke tekee tunnetuksi Uudenmaan sekä Kanta- ja Päijät-Hämeen valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ja merkittäviä rakennettuja ympäristöjä.

Hankkeen tavoitteena on kannustaa kuntia ja yrityksiä näkemään arvokkaiden maisemien arvo ja mahdollisuudet, ja auttaa hyödyntämään niitä liiketoiminnassa sekä tuotteiden ja palvelujen brändäyksessä.

Arvokkaiden maisema-alueiden ja kulttuuriympäristöjen luokittelu on tehty ympäristöministeriössä vuonna 1995. Sen tehtävänä on nostaa esille maiseman luonto- ja kulttuuriarvoja, jotta ne voidaan ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Luokittelu on päivitetty muutama vuosi sitten, mutta valtioneuvosto ei ole vielä vahvistanut sitä.  Päivitys tuo kaksi uutta aluetta Uudenmaan valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin: ne ovat Bromarvin ja Tenholan harjuviljelymaisemat sekä Porkkalan saaristo- ja viljelymaisema.

Kylään maisemaan -hanketta rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto sekä Uudenmaan ja Hämeen Ely-keskukset.

Teksti ja kuvat: Minna Nurro

Lue lisää Kylään maisemaan -hankkeesta
 

 

Jaa

Ota yhteyttä

Palvelut